Äkkilähdöllä kirjailijamatkalle

Varattiin äkkilähtö. Otettiin se halvin. Määrittelemätön majoitus ja kaksi viikkoa Kosille, matkat ja yöpymiset  yhteensä 500 euroa. 

Ajattelin, etten muuta toivo kuin kirjoituspöytää, jossa voisi kirjoitella ja että olisi meri lähellä. Ja mitä saimmekaan määrittelemättömällä majoituksella: Huoneiston, jossa on kaikki uutta ja hienoa, on tyylikäs kirjoituspöytä ja todella käytännöllinen, tässä on hyvä kirjoitella keskeneräistä teosta, joka on tarkoitettu luettavaksi lapsille. Ensimmäistä satua siis täällä työstän.  Ja on meri, ihan tuossa nurkan takana, oikeastaan asumme meren rannalla.  Ja on uima-allas, ilmastointi kahdessa eri huoneessa, on kylpyhuonetta, oma keittiö astioineen jne. Tässä huoneistossa on kaikki mitä tarvitsemme ja enemmänkin.

Kyllä Elämä antaa, kunhan vain siihen luottaa ja uskoo tosissaan, niin mie ajattelen

.

Ennen lähtöämme aikaisempana päivänä  ajattelin, että kaikki säästörahat ovat nyt menneet, katsoin säästötiliä, siellä oli enää 27 euroa. Mietin, että nyt täytyy miettiä kuinka paljon syö ja juo, kun käyttörahoilla eletään lomallakin, ei siis säästörahoilla.  Minun luottokorttini oli kadonnut, hain sitä päivän ja illankin. Tuli tietenkin hätä, että onko luottotililläni rahat vielä tallessa, koska kortti on hukassa. Tarkistin siis kaikki tilit, oli luottotilillä rahat, mutta kuoletin kortin, koska kortti oli hukassa ja vilkaisin samalla säästötilille. Siellä oli 327 euroa. Mitä hittoa? Ei siellä pitänyt olla ku 27 euroa. Tarkistin tilin, mistä ne rahat ovat tulleet? Ja odotin vielä aamuun, ennen kuin uskalsin siirtää säätötilillä olevat rahat käyttötilille, oli ne siellä edelleen ja näytti ne olevan minun. Jotain oli sattunut pari päivää sitten kun siellä oli vain 27 euroa jäljellä. En tiedä mitä, ehkäpä minun oma laskuvirhe. Jos niin, niin olipa mukava virhe. En olisikaan tarvinnut luottotililtäni kuin tuon 300 euroa.

Uskon myös, että kaikella on tarkoitus, kaikilla vastoinkäymisilläkin on joku hyvä tarkoitus ja tällä, että kortti oli hukassa, oli se, etten olisikaan sitä tarvinnut. Ilman sen hukkaan menemistä, en olisi enää tarkistanut, että mulla on jo se 300 euroa ilman mitään luottokortteja.

 

Tänään olen jo muokannut keskeneräistä käsikirjoitustani valmiimmaksi, nyt uimaan ja ajateltiin löytää se Kosin keskustakin tänään.

Ja minä kiitän,
luotan ja uskon tähän hetkeen.